Artikkeli on kirjasta “Paluu alkuun”.
Jo Raamatun pintapuolinen tutkiminen paljastaa, että seksuaalisuus ja sen oikea käyttö ovat Jumalalle hyvin tärkeitä asioita. Sanassaan Jumala kehottaa lapsiaan antamaan koko ruumiinsa ja kaikki jäsenensä Jumalan tahdon mukaiseen elämään (Room. 6; 12:1–2). Tämä kehotus koskee aivan erityisesti seksuaalisuuttamme (1. Tess. 4:1ss.).
Erityisesti seksuaalisuuden alueella Jumala tutkii ja koettelee, onko meillä oikeaa Jumalan pelkoa: Kunnioitammeko Jumalaa ja Hänen käskyjään vai vaellammeko oman mielemme mukaan? Palvommeko Luojaa vai luotua? (Vertaa Room. 1:18–32.)
Koska seksuaalisuus on näin pyhä ja tärkeä asia, sitä on käytettävä oikein ja varjeltava se puhtaana ja pyhänä.
Mutta mikä määrittää seksuaalisuuden oikean käytön? Mistä tiedämme, mikä on Jumalan tahto seksuaalisuudelle?
Rakkaus on Jumalan lain täyttävä viisaus ja voima. Sen tähden rakkaus myös määrittää seksuaalisuuden oikean ja väärän käytön. Miehen ja naisen välinen aviorakkaus, jossa ”rakkaani on minun, ja minä hänen”, voi toteutua ainoastaan hedelmällisyyden ja lisääntymisen siunauksen kontekstissa. Vain toteuttaessaan Jumalalta saamaansa tehtävää olla hedelmällisiä ja lisääntyä mies ja nainen voivat tulla todellisesti yhdeksi ruumiiksi ja antaa itsensä toinen toisilleen vastavuoroisessa rakkaudessa. Vain tässä kontekstissa seksuaalisuus voi varjeltua puhtaana ja pyhänä asiana, joka rakentaa ihmisyyttä. Juuri tähän kontekstiin kuuluvat seksuaalinen nautinto, ilo ja onni 1. Fyysinen seksuaalinen nautinto liittyy ja vahvistaa suurinta nautintoa ja iloa, joka on kahden persoonan välinen itsensä antavan rakkauden yhteys. Seksuaalisuuden käytön erottaminen hedelmällisyyden ja lisääntymisen siunauksesta ja siten aviollisesta yhdeksi ruumiiksi tulemisesta turmelee seksuaalisuuden sekä on itsekeskeistä ja ahnetta. Väärä seksuaalisuuden käyttö tekee seksuaalisuudesta epäpuhdasta sekä rikkoo harjoittajiaan, yhteiskuntaa ja Jumalaa vastaan, sillä häpäistessään Jumalan luoman aviorakkauden he häpäisevät Jumalan pyhää olemusta, jonka varassa kaikki elämä on.
Aivan kuten muidenkin Jumalan käskyjen kohdalla, myös seksuaalisuuden oikea käyttö on kaunista ja hyvää eikä sitä ole vaikea ymmärtää. Sen sijaan on lukemattomia tapoja rikkoa tämä kaunis ja hyvä asia sekä monia mahdollisuuksia vääntää Jumalan suora tie kieroksi. Olisi mahdotonta yrittää luetella kaikkia niitä tapoja, joilla Jumalan luomaa seksuaalisuutta voidaan käyttää väärin, eikä Raamattukaan niin tee. Sen sijaan, että Jumala antaisi sanassaan loputtoman pitkän ja häpeämättömän luettelon kaikista vääristä tavoista käyttää seksuaalisuutta, Hän sanoo lapsilleen: ”Tutkikaa, mikä on otollista Herralle.” Ef. 5:10. ”Ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.” Ef. 5:17. ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” Room. 12:2. Hän selväsanaisesti opettaa sanassaan lapsilleen, mikä on Hänen tahtonsa seksuaalisuudelle, ja muutamin varoittavin esimerkein kieltää kaiken luomistahtonsa vastaisen, luonnottoman ja epäpuhtaan seksuaalisuuden käytön.
Toivoisin, että myös meille oman aikamme kristityille riittäisi samankaltainen kehotus kuin aikoinaan Efeson kristityille: ”Tutkikaa, mikä on otollista Herralle. Katsokaa tarkoin, kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät, vaan niin kuin viisaat. Älkää olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.” (Vertaa Ef. 5:1–21.) Valitettavasti me olemme kuitenkin laiminlyöneet Herran tahdon tutkimisen ja olemme vajonneet tyhmyyteen puhumaan ja tekemään mielettömiä asioita. Sen tähden joudun vastentahtoisesti käsittelemään tässä kirjassa niitä epäpuhtaita asioita, jotka olemme keskuuteemme päästäneet. Otamme nämä asiat esille, jotta voisimme paljastaa ne sellaisiksi kuin ne ovat sekä Jumalan armosta irtisanoutua niistä ja vaeltaa niin kuin Jumalan rakkaiden lasten tulee.
On selvää, että Jumala kieltää sanassaan homoseksuaalisuuden, mutta on väärin Jumalan nimessä väittää, että mies ja nainen saisivat keskenään syyllistyä samankaltaiseen luonnottomaan seksuaalisuuden käyttöön. Mies voi tehdä naiselle kaiken saman seksuaalisen laittomuuden kuin mies toiselle miehelle, eikä sellaista käyttöä tee yhtään hyväksyttävämmäksi, että se tapahtuu miehen ja naisen välillä pyhässä avioliitossa – pikemminkin päinvastoin siitä tulee vielä vakavampaa, kun likainen valhe yritetään peitellä puhtaalla totuudella.
Ajassamme liikkuu vahingollinen käsitys, jonka mukaan Jumala ei sanassaan opettaisi mitään esimerkiksi sellaisista häpeällisistä teoista kuin masturbaatio tai ehkäisyvälineiden käyttö ja että näistä asioista sen tähden vallitsisi kristillinen vapaus, mutta se on suuri valhe, jolla vedetään Jumalan pyhä nimi oman laittoman elämäntavan peitoksi. Jumala opettaa sanassaan kristallinkirkkaasti, mitä on Hänen luomansa seksuaalisuuden oikea käyttö, ja vakavasti varoittaa kaikenlaisesta seksuaalisuuden väärästä ja luonnottomasta käytöstä. Sellaiseen väärään käyttöön lukeutuvat erotuksetta kaikessa häpeällisyydessään niin masturbaatio, anaali- ja oraaliseksi kuin myös ehkäisyvälineiden käyttö, jotka kaikki rikkovat miehen ja naisen välisen yhdeksi ruumiiksi tulemisen hedelmällisyyden ja lisääntymisen siunauksen kontekstissa ja ovat siten vastoin aviorakkautta. Se, että valtaosalta oman aikamme kirkkojen paimenilta ja seurakuntalaisilta on kadonnut ymmärrys niin yksinkertaisessa asiassa kuin seksuaalisuuden oikea käyttö, on pahaenteinen merkki aikaamme yhä uhkaavammin leviävästä syvästä laittomuudesta, joka kylmentää monien rakkauden.
Näiden luonnottomuuksien puolustajien usein parhaana esittämä argumentti tekojensa hyväksymisen puolesta onkin itse asiassa heidän heikoin argumenttinsa. Nimittäin vaatiessaan pyhää ja puhdasta Jumalaa ruotimaan sanassaan täysin avoimesti ja häpeilemättä juuri niitä pimeyden hedelmättömiä tekoja, joiden puolestapuhujiksi he ovat tulleet, he tuomitsevat itse itsensä. Pyhä Paavali opettaa: ”häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät” Ef. 5:12. Paavali ei olisi missään nimessä suostunut alkamaan avoimesti ja peittelemättä kuvailemaan Efeson seurakunnalle kaikkia niitä pimeyden hedelmättömiä tekoja, joilla tottelemattomuuden lapset itsensä tässä pahassa maailmanajassa turmelevat. Sen sijaan hän vakavasti kehottaa kristittyjä vaeltamaan kaikessa pyhyydessä ja kunniassa tutkien, mikä on otollista Herralle, ja irtisanoutumaan kaikesta laittomuudesta. ”Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.” Ef. 5:17.
Jumala opettaa, että meidän pitäisi tuntea häpeää jo siitä, jos puhumme niistä pimeyden hedelmättömistä teoista, jotka rikkovat Hänen luomansa puhtaan ja kauniin seksuaalisuuden käytön – tärkeä raja puhtaan ja epäpuhtaan välillä on jo ylitetty, jos näistä asioista avoimesti puhutaan, ja vain hyvin harvoissa tilanteissa rajan voi ylittää syntiä tekemättä. Meidän täytyy paljon paremmin oppia kunnioittamaan Jumalan pyhyyttä, jotta osaisimme vaeltaa Hänen tahtonsa mukaan myös seksuaalisuuden alueella.
Kun näiden luonnottomuuksien puolustajat vaativat, että Jumalan tai Hänen lähettiläidensä pitäisi pyhässä Raamatussa alkaa täysin avoimesti ja yksityiskohtaisesti puhumaan näistä luonnottomista teoista ja nimeämään niitä, jotta he uskoisivat Herran ne kieltävän, juuri silloin he osoittavat, kuinka kauaksi he ovat ajautuneet pyhästä Jumalasta. Herra on selvästi sanassaan opettanut tahtonsa mukaisen seksuaalisuuden käytön ja muutamin kuoleman vakavin esimerkein varoittanut kaikenlaisista pimeyden hedelmättömistä teoista, eikä Hänen pyhyytensä voi sallia sitä, mitä valtaosa oman aikamme paimenista ja kristityistä vaativat.
Meidän sanojemme tulee heijastaa tätä Hänen pyhyyttään. Näitä pimeyden hedelmättömiä tekoja tulee mainita nimeltä ja kuvata vain silloin, kun se on välttämätöntä, ja silloinkin häpeää tuntien ja ilmaisten. Jumala on sanassaan kyennyt antamaan selvän opetuksen seksuaalisuudesta sillä tavalla, että Hän on vain hyvin harvoin joutunut käyttämään avointa puhetta sen saastaisesta käytöstä. Nämä muutamat harvat kerrat toimivat Hänen sanassaan vakavina varoituksina kaikenlaisesta seksuaalisesta luonnottomuudesta. Meidän tulisi pyrkiä samaan, ja niin palauttaa oikeaa Herran pelkoa keskuuteemme. Aikamme suuren hengellisen pimeyden tähden joudun kuitenkin tässä kirjassa mainitsemaan ainakin joitakin niistä nimeltä, mutta se on suuri häpeä.
Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi, jotta he tulisivat aviollisessa rakkaudessa yhdeksi ruumiiksi, olisivat hedelmällisiä, lisääntyisivät ja kasvattaisivat ihmislapsia Herraa varten, ja meille Jumalan lapsille pitäisi olla selvää, että tämä on Hänen hyvä, otollinen ja täydellinen tahtonsa koskien seksuaalisuuden käyttöä, jota vastaan ei saa rikkoa. Pitäisi olla selvää, ettei sellainen seksuaalisuuden käyttö ole hyväksyttävää, jossa ehdoin tahdoin soditaan tätä Jumalan luomistahtoa vastaan. Silti lukemattomat oman aikamme pastorit ja seurakuntalaiset liputtavat häpeämättömästi esimerkiksi masturbaation, anaali- ja oraaliseksin tai ehkäisyvälineiden puolesta. Näin he ovat vetämässä päälleen sitä samaa Jumalan vihaa, joka kohtasi aikoinaan Sodomaa ja Gomorraa, Oonania sekä kaikkia tottelemattomuuden lapsia, jotka saastuttavat omat ja kumppaneidensa ruumiit pimeyden hedelmättömillä teoilla. Kautta aikojen kirkon paimenet ovat varoittaneet kristittyjä näistä vääryyden teoista, mutta lukuisat oman aikamme pastorit ovat polttaneet omantuntonsa tunnottomaksi ja ryhtyneet puhumaan laittomuuden puolesta.
Valtaosa oman aikamme kirkkokunnista ja paimenista ovat heittäneet selkänsä taakse niin Jumalan positiivisen luomistahdon kuin myös Hänen antamansa vakavat varoitukset seksuaalisuuden luonnottomasta käytöstä ja panevat vuoron perään parastaan yrittäessään selittää tyhjäksi Jumalan sanan opetuksia seksuaalisuudesta. Tällaisen propagandan kohteiksi ovat joutuneet lukuisat Jumalan sanan opetukset, jotka selvin sanoin kertovat seksuaalisuuden oikean käytön ja kieltävät väärän. Tällaisen kohtalon on kokenut esimerkiksi Pyhän Hengen antama vakava varoitus Oonanin harjoittamasta luonnottomasta seksuaalisuuden käytöstä.
Vastoin valheen työtä on asetettava totuuden sana, joka on annettu opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut (2. Tim. 3:16–17). Kertomus Oonanista on Pyhän Hengen antama kuoleman vakava varoitus kaikkien aikojen ihmisille siitä, ettei Jumalan asettamaa hyvää ja puhdasta seksuaalisuuden käyttöä saa rikkoa minkäänlaisilla luonnottomuuksilla. Jumalan Pyhä Henki kauhistuu ja inhoaa seksuaalisuuden väärää käyttöä, joka sotii Jumalan pyhää lakia vastaan. Kertomus on siten varoitus Jumalan luomisjärjestyksen vastaisesta ahneesta ja itsekkäästä seksuaalisuuden käytöstä – tapahtui se sitten missä kontekstissa tahansa: yksin, yhdessä, avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella. Tällaista luonnotonta toimintaa kohtaa Jumalan viha, niin kuin Raamattu epäämättömästi todistaa (1. Moos. 19; 38; Room. 1; Ef. 5:6). Seksuaalisuuden käytössä ei ole olemassa sitä oman aikamme kirkon opettajien usein peräänkuuluttamaa lihallista ”vapautta” – ei avioliitossa tai sen ulkopuolellakaan – vaan ainoastaan Jumalan hyvä ja kaunis luomisjärjestys, joka koskee jokaista ihmistä ja jota Jumalan lapset on kutsuttu rakastamaan.
Useat tämän päivän kirkon opettajat eivät kuitenkaan halua uskoa, että kertomus Oonanin synnistä tuomitsisi myös ne vastaavat laittomuudet, joissa he itse elävät pyhässä avioliitossa. He väittävät, ettei kertomusta Oonanin synnistä voida soveltaa avioliittoon, koska se tapahtui leviraattilain2 kontekstissa, mutta tämä on väärä tuomio asiasta. Myös Oonanin ja Taamarin liitto oli oikea avioliitto, vaikka se solmittiinkin leviraattilain noudattamiseksi3. Leviraattilain mukaan solmittu avioliitto erosi tavallisesta avioliitosta siinä, että avioliitosta syntyvä ensimmäinen miespuolinen jälkeläinen kuului edesmenneelle veljelle ja jatkoi hänen sukulinjaansa. Kaikki myöhemmin syntyvät pojat sen sijaan kuuluivat biologiselle isälleen. Oonanin synti oli kyllä rikkomus leviraattilakia vastaan, mutta samalla se oli myös rikos jumalallisesti asetettua avioliittoinstituutiota vastaan, sillä leviraattilainkin mukaan solmittu avioliitto oli oikea ja todellinen avioliitto. Sekä leviraattilain mukaan että tavallisesti solmittuun avioliittoon kuului käsky lisääntyä. Molempiin sisältyi velvoite käyttää Jumalan luomaa seksuaalisuutta Hänen luomistahtoaan ja -järjestystään kunnioittaen. Jos tämän käskyn ja luomisjärjestyksen halveksuminen johti Jumalan rangaistukseen inhimillisen leviraattilain mukaan solmitussa avioliitossa, niin paljoa enemmän niin käy kristillisesti solmitussa pyhässä avioliitossa. ”Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.” Hepr. 13:4.
Meillä syntisillä ihmisillä on aina mahdollisuus etsiä Jumalan sanasta porsaanreikiä ja vetää Jumalan pyhä nimi oman saastaisuutemme peitteeksi, eikä kertomus Oonanista tee tässä mitään poikkeusta. Mutta ne, jotka niin tekevät, eivät kestä sitä koetusta, jonka Jumala on heille antanut. Ne, jotka itsepäisesti kieltävät tekstin selvän ja yksinkertaisen merkityksen ja vastoin totuutta katsovat sen koskevan vain leviraattilakia, tuomitsevat siltikin itse itsensä. Oonanin synti nimittäin tapahtui inhimillisen leviraattilain mukaan solmitussa avioliitossa, mutta heidän syntinsä tapahtuvat Jumalan asettamassa pyhässä avioliitossa. Oonanin tehtävä oli ihmisten säätämän leviraattilain mukaisesti herättää veljelleen miespuolinen perillinen, mutta Jumalan avioliittoon antama pyhä tehtävä on tuoda Herralle ihmislasten paljous taivaan perillisiksi. Oonan häpäisi oman ruumiinsa ja Taamarin ruumiin luonnottomalla seksuaalisuuden käytöllä inhimillisen järjestyksen mukaan solmitussa avioliitossa, mutta he häpäisevät itsensä pyhässä ja kristillisessä avioliitossa. Oonan oli tottelematon isänsä tahdolle, mutta he ovat tottelemattomat taivaan ja maan Herran tahdolle – ensimmäisen he ovat valmiit tuomitsemaan mutta jälkimmäistä eivät.
Näin ei voitaisi kirkkain otsin valehdella Oonanin synnistä, ellei ensin olisi tehty tyhjäksi luomiskertomusta, jonka mukaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, jotta he kuuliaisina Luojansa tahdolle tulisivat yhdeksi ruumiiksi aviollisen rakkauden liitossa, olisivat hedelmällisiä, lisääntyisivät ja kasvattaisivat lapsia Herralle. Mutta kun ei enää tunnusteta eikä kunnioiteta Jumalan alussa lausumaa selvää ja positiivista luomistahtoa koskien seksuaalisuuden oikeaa käyttöä, voidaan yksi kerrallaan selittää pois myös kaikki muut kohdat. Monille aikamme paimenille evankeliumi näyttää merkitsevän lihallista vapautta saastuttaa pyhä aviovuode kaikenlaisilla luonnottomilla pimeyden hedelmättömillä teoilla. Vaikka Jumala on meille laissaan ilmoittanut, että sen kaltaisia harjoittavat ovat kuoleman ansainneet, eivät he ainoastaan itse niitä tee, vaan myös kannustavat muita samaan pahuuteen.
Niin kuin omana aikanamme homoseksuaalisuuden kirkolliset puolestapuhujat vakuuttelevat, ettei aikamme hienostuneella ja vastuullisella homoseksuaalisuudella ole mitään tekemistä Sodoman ja Gomorran karkeiden syntien kanssa, samoin ehkäisyvälineiden puolestapuhujat aikamme kirkoissa todistelevat, ettei heidän luonnottomilla teoillaan ole mitään yhteyttä Oonanin syntiin. Silti sekä kertomus Sodomasta ja Gomorrasta että Oonanista ovat molemmat Pyhän Hengen kaikille ajoille antamia haudanvakavia varoituksia siitä, että Jumalan viha kohtaa niitä, jotka rikkovat Hänen luomisjärjestyksensä tämänkaltaisilla pimeyden hedelmättömillä teoilla. Sen tähden siellä, missä Herran pelko vielä vallitsee, tällaisia tekoja kavahdetaan eikä niitä häpeän tähden haluta edes nimeltä mainita. Mutta siellä, missä omattunnot on jo paadutettu tunnottomiksi tällaisilla teoilla, nämä kertomukset ovat pelkkä vitsi tai sitten ne vain muuten selitetään tyhjiksi kaikenlaisilla nokkeluuksilla ilman mitään hävyntuntoa. Mutta sinä, hyvä lukija, pelkää Herraa ja kavahda tämänkaltaisia tekoja äläkä anna pettää itseäsi tyhjillä puheilla. Opi se sama terve Jumalan pelko, jonka tapaamme psalmin 119 rukoilijalla:
Kaksimielisiä minä vihaan,
mutta sinun lakiasi minä rakastan.
Sinä olet minun suojani ja kilpeni,
sinun sanaasi minä panen toivoni.
Luopukaa minusta, te pahantekijät,
minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.
Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin,
äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
Vahvista minua, että minä pelastuisin,
niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.
Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät,
sillä heidän kavaluutensa on turha.
Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan;
sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee,
ja minä pelkään sinun tuomioitasi. Ps. 119:113–120.
Lukemattomat muut raamatunkohdat ovat joutuneet kokemaan aikamme paimenten käsittelyssä samanlaisen kohtelun kuin Pyhän Hengen antama varoitus Oonanin synnistä. Esimerkiksi Paavalin Herran seurakunnille tallettama sana ”nainen on pelastuva lastensynnyttämisen kautta” 1. Tim. 2:15 on monille heistä vastenmielinen ja outo opetus, vaikka juuri se on Jumalan jo alussa lausuma hyvä ja täydellinen luomistahto, jossa nainen on kutsuttu palvelemaan Herraa ja kasvamaan uskossa, rakkaudessa, pyhityksessä ja siveydessä. Sitä, mitä Herra tahtoo – että nuoret naiset menevät naimisiin, synnyttävät lapsia ja hoitavat kotiansa –, sitä he eivät tahdo ja sen he pitävät vahingollisena ja vääränä, vaikka juuri siten Herra on siunannut miehen ja naisen. Siunauksen he tekevät kiroukseksi ja kirouksen siunaukseksi. Mitä Herra siunaa sitä he kiroavat, ja mitä Hän kiroaa sitä he siunaavat.
Raskaudenehkäisy on ennen muuta rikos ensimmäistä käskyä vastaan, jonka mukaan meidän tulee rakastaa Jumalaa kaikesta sydämestämme, kaikesta sielustamme ja kaikesta voimastamme (5. Moos. 6:5). Jumala on kaikkivaltiaalla Sanallaan luonut kaiken, mitä on olemassa. Hän on aivan erityisellä tavalla muovannut ihmisen maan tomusta omaksi kuvakseen ja puhaltanut häneen oman Henkensä. Yhä tänä päivänä Herra on aivan erityisen intiimisti läsnä ihmiselämän luomisessa. Aadamista ja Eevasta alkaen Herra on se, joka johdattaa aviopuolisot yhteen ja antaa heidät toisilleen toteuttamaan rakkauden yhteydessä Hänen siunaustaan ja vanhurskasta tahtoaan. Herra itse on se, joka on luonut ja siunannut miehen ja naisen seksuaalisiksi olennoiksi: olemaan hedelmällisiä, lisääntymään ja täyttämään maa ihmislapsilla Herraa varten. Herra on se, joka tahtonsa mukaan avaa naisen kohdun tai sulkee sen. Hän on edeltävalmistanut jokaisen ihmisen jo isämme Aadamin kupeisiin ja tuntenut heistä jokaisen jo ennen heidän luomistaan. Herra on myös se, jonka siunaavan käden alla uuden ihmiselämän pyhä luomisprosessi kaikkia yksityiskohtiaan myöten toteutuu miehen ja naisen aviollisen yhtymisen kautta. Näin Herra salassa taiten luo uuden ihmeellisen ihmiselämän ja kutoo hänet hiljaa kokoon äitinsä sydämen alla.
Ihmiselämän syntymisestä päättäminen on Herran käsissä, mutta Hän on kutsunut miehen ja naisen työtovereikseen, kun Hän on siunannut heidät hedelmällisyyden ja lisääntymisen siunauksella ja näin asettanut pyhän avioliiton heidän välilleen. Miehen ja naisen tehtävä on antautua vastavuoroiseen rakkaudenyhteyteen avioliitossa ja antaa näin tämän Jumalan hyvän ja vanhurskaan luomistahdon toteutua itsessään ja kantaa hedelmää niin kuin Herra hyväksi näkee. Heitä ei ole kutsuttu päättämään lapsen luomisesta vaan ainoastaan elämään Jumalan asettamassa rakkauden yhteydessä, jonka Hänen lausumansa siunaus mahdollistaa. Sen tähden ei myöskään ole väärin, jos aviopari jatkaa tässä rakkauden yhteydessä elämistä, vaikka jompikumpi heistä olisi hedelmätön tai vaikka nainen olisi raskaana. Heidän Jumalalta saatu yhteinen tehtävänsä on elää alati syvenevässä yhden ruumiin yhteydessä Jumalan luomisjärjestystä kunnioittaen ja jättää rauhallisin mielin Jumalan asiaksi, mitä hedelmää miehen siemen vaimossa kulloinkin kantaa – ja kuka sen tietää, mitä kaikkea tämän siemenen on määrä tehdä myös silloin, kun hedelmöittyminen ei ole mahdollista tai on jo tapahtunut? Niin ikään he eivät saa asettaa toisiansa tai itseänsä vaaraan antautua haureuteen tai aviorikokseen pidättäytymällä Jumalan luomisjärjestyksen mukaisesta seksuaalisuuden käytöstä, silloin kun se on mahdollista.
Mutta puuttua ehdoin tahdoin tähän pyhään prosessiin ehkäisyvälineillä, -pillereillä tai muilla pimeyden hedelmättömillä teoilla on yhtä kuin soimaten näpäyttää pyhää Jumalaa sormille, kun Hän on pyhässä luomistyössään, ja sellainen on kapinoimista kaikkivaltiasta Jumalaa vastaan ja pyrkimystä itse nousta Hänen valtaistuimelleen. Tällaisen laittoman toiminnan johdonmukainen seuraus on se, että salassa ihmisten katseilta katkaistaan jo syntyneen ihmisen hento elämänlanka. Vaikka nämä pimeyden hedelmättömät teot tapahtuvat salassa ihmisten katseilta, Herra on kerran tuova ne kaikki oman pyhän lakinsa valoon, ja silloin jokainen on saava Häneltä tekojensa mukaan. Armahtakoon Herra kaikkia lapsiaan, jotka heikkouttaan tai tietämättömyyttään ovat rikkoneet Hänen pyhää lakiansa vastaan.
Missä näin rikotaan Luojaa vastaan, siellä myös Hänen luomansa ihmiselämän arvo on halpa. Ehkäisyvälineiden, -pillereiden ja muiden pimeyden hedelmättömien tekojen toinen rikos on viidettä käskyä kohtaan. Sen, minkä Herra on sanonut yksin kadotuksen lapsesta, joka kavalsi Hänet (Matt. 26:20–25), sen lukemattomat oman aikamme ihmiset sanovat omille lapsilleen, kun he ehdoin tahdoin sotivat Herran luomistahtoa vastaan ja estävät lastensa syntymän luonnottomilla teoillaan: ”Parempi olisi sinulle, ettet koskaan edes syntyisi.” Eivätkä he ainoastaan sano näin, vaan he myös konkreettisesti tekevät näin. Lapsi, jonka Herra loisi, ei koskaan saa edes syntyä vanhempiensa tottelemattomuuden tähden. Lapsen elämää ei tapeta vaan hänen koko syntymänsä ehdoin tahdoin estetään. Vaikka monet aikamme ihmiset naureskelevat tällaisille rikoksille eivätkä pidä niitä minään, ne kaikki tullaan kerran käsittelemään Jumalan tuomioistuimessa Hänen pyhän ja vanhurskaan lakinsa mukaan.
Ehkäisyvälineiden ja -pillereiden laaja hyväksyntä ja käyttö valmistivat tien abortin eli lastensurman laillistamiselle. Erottamalla seksuaalisuuden käytön ja lisääntymisen toisistaan ihminen on noussut ylpeään kapinaan Luojaansa vastaan. Hän on irtisanoutunut Jumalan alussa lausumasta hedelmällisyyden ja lisääntymisen siunauksesta ja sen mukaisesta seksuaalisuuden käyttötavasta. Hän ei enää suostu olemaan Jumalan työtoverina uuden ihmiselämän syntymisessä ja kasvattamisessa, vaan on itse omavaltaisesti astunut Luojan paikalle käyttämään seksuaalisuutta oman tahtonsa mukaisesti ja päättämään itse ihmiselämän syntymisestä.
Niin ikään ehkäisyvälineet, -pillerit ja muut pimeyden hedelmättömät teot ovat kaikki rikoksia kuudetta käskyä ja Jumalan asettamaa pyhää avioliittoa vastaan. Aikamme kristikunnan laajasti hyväksymä seksuaalisuuden käytön erottaminen lisääntymisen kontekstista valmisti tien myös homoseksuaalisuuden hyväksymiselle ja avioliittoinstituution hajoamiselle. Homoseksuaalisuutta edeltää miehen ja naisen välisen luonnollisen seksuaalisuuden käytön hylkääminen. Ihminen alkaa käyttämään Jumalalta saamaansa seksuaalisuutta itsekkäästi vain omien himojensa tyydyttämiseen ja niin lopulta himoissaan syttyy samaan sukupuoleen (vertaa Room. 1:18–32). Homoseksuaalisuuden pahuus on juuri irtisanoutuminen Jumalan alussa lausumasta hedelmällisyyden ja lisääntymisen siunauksesta ja sen mukaisesta seksuaalisuuden käyttötavasta. On huomattava, että mies voi tehdä naiselle kaiken saman seksuaalisen laittomuuden kuin mies toiselle miehelle. Olemme suuressa ristiriidassa itsemme kanssa, jos tuomitsemme homoseksuaalisuuden, mutta kuitenkin itse elämme katumattomina samankaltaisessa synnissä. Tai jos puhumme yhden miehen ja yhden naisen avioliiton puolesta, mutta itse omilla pimeyden teoillamme karkeasti rikomme Jumalan asettamaa avioliittoa vastaan.
Hyväksymällä Jumalan hyvän ja kauniin luomisjärjestyksen rikkomisen Herraansa vastaan niskuroivat kirkkokunnat ovat tahrineet kätensä miljoonien viattomien lasten vereen ja osaltaan saaneet aikaan avioliittoinstituution hajoamisen, mistä kaikesta he kantavat Jumalan edessä raskasta vastuuta, josta heidän on kerran käytävä tilille. Erityisesti kirkon paimenet joutuvat tästä vastuuseen, sillä he ovat Herran Sebaotin sanansaattajia, joiden huulilta Jumalan lapset etsivät Herran sanaa (Mal. 2:7). He ovat poikenneet Herran tieltä ja saattaneet opetuksellaan monet kompastumaan. Vetoan oman aikamme paimeniin ja kristittyihin, että me kävisimme yhdessä välienselvittelyyn Jumalan kanssa vielä, kun on armon aikaa jäljellä, emmekä vasta Jumalan tuomioistuimen edessä, jolloin emme voi enää pimeyttämme peitellä. ”Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.” Jes. 1:18.
Hyvä lukija, irtisanoudu siis näistä vääristä ja kieroista opetuksista ja syleile Herran puhdasta totuutta. Älä ota kuuleviin korviisikaan, kuinka monet aikamme opettajista kiroavat Herran hyvää tahtoa, vaan täytä sydämesi ja huulesi Herran puhtailla ja kauniilla opetuksilla. Kun he väittävät, ettei Herra opeta, mitä on Hänen tahtonsa mukainen seksuaalisuuden käyttö, avaa sinä Raamattusi ja lue sen ensimmäisiltä sivuilta alkaen, kuinka Herra on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi olemaan hedelmällisiä, lisääntymään ja täyttämään maa ihmislapsilla Herraa varten. Kun he väittävät, että tämän Herran tahdon noudattaminen koituu vahingoksi, lue sinä, kuinka Herra jo alussa siunasi miehen ja naisen toteuttamaan Hänen hyvää tahtoansa – sitä minkä Herra on sanonut sangen hyväksi. Kun he väittävät, että lasten paljous on kirous ja taakka, lue sinä, kuinka lapset ovat Herran siunaus ja lahja, jossa Herra itse tulee keskuuteemme ja monin tavoin siunaa meitä.
Jos olet elänyt Jumalan tahdon vastaisissa pimeyden hedelmättömissä teoissa, irtisanoudu niistä sen pyhän nimen tähden, joka on yllesi pyhässä kasteessa lausuttu ja jonka oma sinä nyt olet. Sinun ruumiisi kuuluu Herralle eikä haureuteen. Kuule Herran lähettämien sanansaattajien kirkas ja selvä varoitus ja anna johtaa itsesi ulos tuhoon tuomitusta kaupungista. Älä jää sen liepeille lojumaan vaan katsomatta taaksesi suuntaa kulkusi ylös kohti Herran pyhää kaupunkia, joka kylpee Hänen kasvojensa valkeudessa. Sinun on korkea aika nousta pimeydestä ja jättää se juopunut joukko, joka kulkee nauraen ja pilkaten Herran lähettämiä enkeleitä kohti omaa tuhoansa. Nouse ylös ja anna Herran pestä sinut puhtaaksi Poikansa verellä. Pue yllesi Herra Jeesus Kristus ja lähde taivaallinen valo sydämessäsi vaeltamaan valoa kohti. Sinä et kuulu Sodoman vaan Siionin kaupunkiin. Et ole pimeyden vaan valon lapsi; vaella siis päivän ja valon lapsena. Käännä silmäsi pois turhuutta katselemasta ja anna Herran virvoittaa sinut omilla pyhillä ja puhtailla teillään. Miksi nauttisit varastettua vettä ja luvatonta leipää, kun Herra tahtoo ammentaa sinulle jotakin paljon parempaa? Miksi kuuntelisit ja seuraisit tämän maailman porttoa, kun Herran Viisaus tahtoo kutsua sinut juhlapöytäänsä? Miksi kulkisit tuhoosi pimeyden lapsena, kun Herra tarjoaa sinulle tietä yltäkylläiseen elämään valkeuden lapsena?
Tahdon auliisti lohduttaa kaikkia niitä, jotka murtuvat Herran käsiin tämän kirjan sanoman myötä, sillä minä itsekin olen murtunut ja saanut Häneltä lohdutuksen. ”Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.” Ps. 51:19. ”Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta.” Matt. 12:20. ”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niinkuin pilven ja sinun syntisi niinkuin sumun. Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut.” Jes. 44:22. ”Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.” Jes. 43:18–19. ”Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä. Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.” Ps. 51:14–15.
Lue lisää kirjasta “Paluu alkuun”.
- Tämänkaltaisen johtopäätöksen on tehnyt myös psykologian professori Stuart Brody, joka on tutkinut, millainen yhteys seksuaalisuuden eri käyttötavoilla on ihmisen hyvinvointiin. Hänen tutkimustulostensa mukaan miehen ja naisen luonnolliseen yhdyntään liittyy eniten niin psykologisia kuin fysiologisia terveyshyötyjä verrattuna muihin seksuaalisuuden käyttötapoihin. Katso ”The Relative Health Benefits of Different Sexual Activities”, Journal of sexual medicine, huhtikuu 2010, vuosikerta 7, numero 4, osa 1, 1336–1361.
- Mooseksen laissa tiivistetään leviraattilaki seuraavalla tavalla: ”Kun veljeksiä asuu yhdessä ja joku heistä kuolee eikä hänellä ole poikaa, niin älköön vainajan leski menkö naimisiin muuhun sukuun, syrjäisen miehen kanssa. Hänen lankonsa yhtyköön häneen, ottakoon hänet vaimokseen ja täyttäköön häntä kohtaan langon velvollisuuden. Ja esikoinen, jonka vaimo synnyttää, katsottakoon kuolleen veljen omaksi, ettei hänen nimeänsä pyyhittäisi pois Israelista.” 5. Moos. 25:5–6.
- Niin ikään esimerkiksi Booasin ja Ruutin välinen avioliitto oli solmittu leviraattilain mukaan (katso Ruutin kirja).